Energia & ilmastonmuutos

IEA:n Paul Simons esitteli Suomen maaraporttia Energiamessuilla. Kuvat: Olli-Pekka Latvala

Suomi sai uudet energiasuositukset

Suomalaisten kuluttama energia tuotetaan valtaosin biopolttoaineilla, ydinvoimalla ja öljyllä. Näin todetaan Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n Suomea koskevassa maaraportissa, joka antaa suosituksia suomalaiselle energiapolitiikalle.

Viisi vuotta ehti kulua edellisestä IEA:n maaraportista. Energiamessuilla pitämässään puheenvuorossa energia-asioista vastaava ministeri Kimmo Tiilikainen totesi, että Suomi ottaa IEA:n suositukset huomioon energiapolitiikkaa muotoillessaan. Työhön on jo ryhdytty uuden raportin suositusten saavuttamiseksi.

Suomen hallituksen pyytämä maaraportti selvittää keinoja, joilla Suomi voi vähentää päästökuormaansa. Se sisältää muun muassa vertailutietoa muista maista. Raportti keskittyy erityisesti liikenteen päästövähennyksiin ja biotalouden mahdollisuuksiin. Siinä käydään läpi myös yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon, CHP:n, mahdollisuuksia. Suomessa perinteisesti suosittu energiantuotantotapa on joutunut vaikeuksiin, sillä sähkön matala markkinahinta on tehnyt useista CHP-laitoksista kannattamattomia.

 

Joka toinen vuosi järjestettävät energiamessut ovat hyvä tapa kertoa Hanhikivi 1-hankkeesta kiinnostuneille, päivittää alan kuulumiset ja muistuttaa Fennovoiman rekrytoinneista. Kolmen päivän aikana tapahtumassa oli mukana yli 360 näytteilleasettajaa ja noin 7 000 kävijää.

Energia- ja ilmastoasiat käsi kädessä

Suomen hallitus on asettanut tavoitteekseen vähentää kasvihuonekaasujen määrää 80 prosenttia suhteessa vuoden 1990 tasoon vuoteen 2050 mennessä. Tavoite juontaa juurensa paljon puhuttuun Pariisin ilmastosopimukseen, jonka toteuttamiseen Suomikin on sitoutunut. Uusiutuvien energialähteiden osuus nostetaan 50 prosenttiin. Myös omavaraisuutta nostetaan ja öljyn kulutusta leikataan. Kivihiilen energiakäyttö kielletään kokonaan. Kokonaisenergiankulutuksen on määrä pysyä nykyisellään.

Päästöt koostuvat monesta eri lähteestä. Niitä syntyy esimerkiksi sähkön ja lämmön tuotannosta, liikenteestä, teollisuudesta sekä maataloudesta. Sähköntuotanto on Suomessa jo kohtalaisen päästötöntä. Sen sijaan lämmöntuotannon ja liikenteen muuttaminen päästöttömäksi vaatii vielä paljon työtä.

”Suomen hallitus on asettanut tavoitteekseen vähentää kasvihuonekaasujen määrää 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.”

Liikenteen päästöjä suunnitellaan vähennettäväksi useilla eri keinoilla. Autokannan uusiminen, energiatehokkuus sekä sähkö- ja kaasukäyttöiset autot ovat osa kokonaisuutta. Myös biopolttoaineilla on oma roolinsa muutoksessa.

Vähähiilisyyteen monin keinoin

IEA neuvoo Suomea ohjaamaan maan energiapolitiikkaa kohti vähähiilisyyttä useilla keinoilla. Tärkeintä on pitkäjänteinen ja ennustettava politiikka. Tämä on välttämätöntä, jotta yritykset uskaltavat tehdä investointeja.

Polttoaineiden verotus- ja tukipolitiikan on oltava suhteessa polttoaineiden päästöihin. IEA nostaa erityisesti esille yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon sekä liikennesektorin.

Liikenteessä ohjeistetaan nostamaan päästövähennystavoitteita ja kannustamaan autokannan uudistamiseen.

Energia-alan yhteistyö Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa on IEA:n mukaan suotavaa. Se on myös välttämätöntä, sillä maiden energiapolitiikat vaikuttavat toisiinsa yhteisten sähkömarkkinoiden kautta.

– On tärkeää pitää mielessä kaikki se työ, joka energiasektorilla on jo tehty. Päästöjä on vähennetty kolmanneksella viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja se on todella merkittävää. Juuri nyt Suomi työstää Euroopan komissiolle ilmastosuunnitelmaansa. Ensi vuonna Suomi on EU:n puheenjohtajamaa, ja energia- ja ilmastoasiat ovat varmasti puheenaiheiden listalla, Tiilikainen kommentoi IEA:n suosituksia.

Lue IEA:n Suomen maaraportti. 

Kollegat koolla. Fortumin Peter Tuominen, Rosatomin Roman Dyukarev, Fennovoiman Tiina Rytky, Energiateollisuuden Tuomo Huttunen ja Voimaosakeyhtiö SF:n Jari Niemelä tapasivat messuilla.
Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kommentoi puheen­vuorossaan IEA:n raportin löydöksiä. Tiilikaisen mukaan hallitus on jo pannut toimeen edellisen, viisi vuotta sitten ilmestyneen maaraportin suositukset.
Energia-alan johtava virkamies Gerassimos Thomas vieraili Tampereella. Thomasin mukaan suomalaisen energiapolitiikan vahvuus on sen monipuolisten tuotantomuotojen valikoima.
Energia-alan johtava virkamies Gerassimos Thomas vieraili Tampereella. Thomasin mukaan suomalaisen energiapolitiikan vahvuus on sen monipuolisten tuotantomuotojen valikoima.

Energia & ilmastonmuutos

Energia & ilmastonmuutos

Ydinvoimakeskustelussa on omat kuvionsa

Miltä ydinvoimakeskustelu näyttää alan ulkopuolisen ympäristöaktivistin ja tietokirjailijan silmin? Fennosen vakioavustaja Rauli Partanen pohtii ydinvoimaviestinnän lainalaisuuksia.

Energia & ilmastonmuutos

Energiavallankumous antaa odottaa itseään

Eurooppa on energiavallankumouksen syntypaikka. Paitsi, että mitään kovin kummoista kumousta ei ole tapahtunut muualla kuin median otsikoissa ja päättäjien juhlapuheissa.

Energia & ilmastonmuutos

Ilmastopaketin ydinpalanen

Ydinvoima on tärkeä palanen ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, jossa jokainen oikea askel on tarpeellinen.

Energia & ilmastonmuutos

Maailma tarvitsee pikaisesti uusia ydinvoimaloita

Ydinvoima-alan maailmanjärjestö WNA:n mukaan neljäsosa maailman sähköstä on tuotettava ydinvoimalla 30 vuoden kuluttua. Uutta ydinvoimakapasiteettia pitäisi rakentaa jopa 1 000 gigawattia lisää.