Hanke & työmaa

Projektipäällikkö Tuomas Kallio Pohjois-Pohjanmaan liitosta pitää Alueelliset resurssivirrat -selvityksen suurimpana arvona sitä, että maakunnan materiaalivirroista on saatu kokonaisarvio. Kuvat: Tiina Lämsä

Uusi selvitys avaa miljardihankkeen myönteiset vaikutukset

Hanhikivi 1 -hanke jättää elinkaarensa aikana monipuolisen jäljen maakuntaan ja koko Suomeen, osoittaa Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Raahen seudun yrityspalvelujen teettämä selvitys alueellisista resurssivirroista.

Alun alkaen on ollut selvää, että Fennovoiman ydinvoimalahankkeen merkitys on kansallisesti ja alueellisesti miljardiluokkaa. 

Juuri julkaistu selvitys pilkkoo Hanhikivi 1 -hankkeen miljardit miljooniin ja liimaa niille osoitelaput. Nyt tiedetään, mitä kuluu ja mitä vaikutuksia syntyy infran sekä ydinvoimalaitoksen rakentamisen ja sen käytön aikana. Puhutaan euroista, henkilötyövuosista ja materiaalien tonneista. On laskettu myös ydinvoimalahankkeen rakentamisaikainen 3,0–4,9 prosentin osuus Pohjois-Pohjanmaan bruttokansantuotteesta.

Selvitys Fennovoiman Hanhikivi 1 -hankkeen vaikutuksista on osa laajempaa maakunnan resurssivirtojen kartoitusta, joka kuuluu Euroopan aluekehittämisrahaston (EAKR:n) rahoittamaan kokonaisuuteen. Alueelliset resurssivirrat -selvityksen on toteuttanut suunnittelu- ja konsultointiyhtiö Ramboll.

Projektipäällikkö Tuomas Kallio Pohjois-Pohjanmaan liitosta pitää kokonaisselvityksen suurimpana arvona sitä, että maakunnan materiaalivirroista on saatu kokonaisarvio.

Tehty työ antaa hyvät lähtökohdat kiertotalouden ja materiaalitehokkuuden kehittämiselle. Lisäksi on saatu tärkeää tietoa energiahankkeiden vaikutuksista alueelle. Kallio toteaa Pohjois-Pohjanmaan energiatoimialan olevan juuri nyt vahvan uudistumisen ja kasvun vaiheessa. Suunta on kohti vähähiilisiä ratkaisuja.

– Arvopaperi, myöntää selvitystä työstänyt johtava asiantuntija Joonas HokkanenRambollista.

Arvopaperin merkitystä vahvistaa myös tieto, että Hanhikivi 1 -hanke luo rakentamisaikanaan uutta liikevaihtoa noin 2,5–3,9 miljardia euroa koko maassa. Ydinvoimalan käytön aikana vuosittaisen liikevaihdon muutos on noin 460–560 miljoonaa euroa.

Joonas Hokkanen sekä johtaja Pasi Pitkänen Raahen seudun yrityspalveluista löytävät satasivuiselle kokonaisselvitykselle monipuolista käyttöä niin maakunnallisella kuin kunnallisella tasolla tai yrityksissä. Olipa kyse kaavoituksesta, palvelujen kehittämisestä, yritysten tukemisesta tai koulutusten suunnittelusta, selvitykseen kannattaa tarttua.

– Ei jää pölyttymään, on molempien arvio.

Työmaan vahvuus 4000 henkilöä

Hanhikivi 1 -hankkeella on isoja työllisyysvaikutuksia: Fennovoima arvioi rakentamisvaiheen työllistävän yli 20 000 ammattilaista Pyhäjoen Hanhikivi 1 -työmaalla. Rakentamisen kiivaimmassa vaiheessa työmaalla työskentelee yhtä aikaa yli 4 000 ihmistä. Toiminnassa oleva ydinvoimala työllistää suoraan 450–500 eri alojen osaajaa. 

Kokoluokka kasvaa, kun tarkastellaan ydinvoimalahankkeen työllisyysvaikutuksia koko elinkaaren ajalta. Kun mukaan otetaan myös suorien työpaikkojen kerrannaisvaikutukset eli niiden synnyttämät työpaikat vaikkapa palveluissa, on työllisyysvaikutus selvityksen mukaan rakentamisen aikana 17 400–26 000 henkilötyövuotta kotimaisuusasteesta riippuen.

Heijastusvaikutukset mukaan lukien voimalan käytön aikana syntyy 2 500–2 600 työpaikkaa. Niistä noin 1 700 syntyy Pohjois-Pohjanmaalle ja 800–900 muualle Suomeen. Selvityksen mukaan ydinvoimalan 450–500 työpaikkaa luovat kerrannaisvaikutuksina esimerkiksi kaupan alalle 260 sekä majoitus- ja ravitsemuspalveluihin 280 työpaikkaa. Tämän lisäksi työpaikkoja syntyy muille aloille, kuten energia- ja jätehuoltoon, kiinteistöpalveluihin sekä koulutus- ja kulttuurialoille.

Kerrannaisvaikutukset johtuvat osin erilaisten palvelujen lisääntyneestä käytöstä, mikä puolestaan kasvattaa työpaikkojen määrää palveluyrityksissä. Infran rakentamisen aikaan palveluja käytetään 55 miljoonan euron edestä. Ydinvoimalaitoksen rakentamisen aikaan palveluja käytetään jo 200–395 miljoonalla eurolla.

Satojen miljoonien verotulot

Hanhikivi 1 hyödyttää elinkaarensa aikaan kansantaloutta myös verotuloin, jotka nousevat yli puoleen miljardiin euroon. Siitä infran rakentamisen aikana eriluonteisia veroja maksetaan noin 70 miljoonaa euroa, voimalan rakentamisen aikana noin 342–564 miljoonaa euroa ja käytön aikana vuositasolla noin 49 miljoonaa euroa.

Valtio hyötyy hankkeesta jopa kuntia enemmän arvonlisäveroina ja tuoteveroina.

Kun lasketaan yhteen infran rakentamisen aikaiset ja voimalan rakentamisen ajan verokertymät, ovat valtion Pohjois-Pohjanmaalta saamat tuote-, tuotanto- ja arvonlisäverot 108-163 miljoonaa euroa. Arvonlisävero tuottaa valtiolle jopa 92–137 miljoonaa euroa.

Pohjois-Pohjanmaan kunnat hyötyvät kasvaneina kunnallisveroina, osuuksina yritysten yhteisöveroista ja kiinteistöveroina noin 60–90 miljoonaa euroa.

Yli 300 miljoonan kerrannaisinvestoinnit

Fennovoiman ydinvoimalahanke on suuruudeltaan 6,5-7 miljardin euron investointi. Siitä kotimaisten investointien osuus on 1,8–2,7 miljardia euroa.

Lisäksi rakentamisvaiheen aikana syntyy kerrannaisvaikutuksina yhteensä noin 210-400 miljoonan euron arvosta uusia investointeja. Ydinvoimalaitoksen käytön aikana investointeja syntyy vuositasolla 25–30 miljoonan edestä. Ne voivat olla esimerkiksi ydinvoimalaa palvelevan yrityksen laiteinvestointeja tai uusien palvelujen synnyttämiä rakennushankkeita.

Johtava asiantuntija Joonas Hokkanen Rambollista on vakuuttunut, että laajalle kokonaisselvitykselle on monipuolista käyttöä maakunnallisella ja kunnallisella tasolla sekä yrityksissä.

Fennovoiman kehityspäällikkö Juha Miikkulainen myöntää, että maallikolle ison kansainvälisen hankkeen kokonaisuuden ymmärtäminen ja varsinkin konkreettisten vaikutusten tunnistaminen on hankalaa. Vaikutukset kasvavat kuin varkain ja pitkäjänteiseen myönteiseen kehitykseen silmä tottuu.

– Ympäristön virkistymisestä pääsevät paikallisetkin osalliseksi, mutta muistaako kukaan enää, montako ravintolaa Pyhäjoella oli hankkeen alussa tai kuinka monta avointa työpaikkaa oli vaikkapa Oulaisissa viime vuosikymmenellä, Miikkulainen toteaa.

Faktojen pohjalta

Selvitystä tehnyt Rambollin Joonas Hokkanen painottaa, että alueellisia resurssivirtoja koskeva selvitys pohjautuu faktoihin ja mallinnus on testattu muiden suurhankkeiden yhteydessä. Mukana työssä on ollut myös Luonnonvarakeskus.

Faktoja on kaivettu esiin lukuisista julkisista tilastoista ja rekistereistä. Tietoja on saatu myös Fennovoimalta ja laitostoimittaja RAOS Projectilta. Arvioinnissa käytetty kotimaisuusasteen vaihteluväli on ollut 25–40 prosenttia.

Hokkanen pitää selvitystä ainutlaatuisena. Esimerkkinä taloutta, työllisyyttä ja toimeliaisuutta nostavasta vaikutuksesta hän mainitsee TVO:n Olkiluodon ydinvoimalan, joka on omalta osaltaan pitänyt Satakunnan plusmerkkisenä muun maan talouden sukeltaessa. Vaikutus nähtiin Satakunnassa, mutta siellä ei ole mallinnettu näin yksityiskohtaisesti ydinvoimalan suoria tai kerrannaisvaikutuksia, verotuloja tai ympäristövaikutuksia.

 

Vipinää yllättävillekin aloille

Hanhikivi 1 -työmaa talvella 2018.

Fennovoiman kehityspäällikkö Juha Miikkulainen pitää avainkysymyksinä, missä ja miten selvityksen tuloksia hyödynnetään parhaiten.

Hänen mielestään alueen teollisuus- ja palveluyrityksillä on parhaimmat edellytykset tutkimustiedon hyödyntämiseen. Yritykset voivat hyödyntää selvitystä esimerkiksi tulevaisuutensa suunnittelussa sekä kehitysinvestointien suuntaamisessa ja ennen kaikkea niiden ajoittamisessa.

– Raportista paljastuu minusta myös kivasti tosiasia, että niin usealle ja yllättävällekin sektorille aiheutuu uutta vipinää välillisten vaikutusten vipuvarren kautta.

Miikkulainen näkee, että selvityksen uusi tulokulma ja tiedot osaltaan hälventävät epävarmuutta alueen yleisen talouskehityksen suhteen sekä vahvistavat uskoa pohjoisen yritysten tuotteiden ja palveluiden pitkäjänteiseen kysynnän kasvuun.

– Ensin rakentamisen hektiset vuodet tuhansine yrityksineen ja kymmenine tuhansine työntekijöineen ja sitten vuosikymmenien vakaa käytönaika tarjoavat tuloksentekomahdollisuuksia myös alueelle täysin uudelta toimialalta.

Yhtenä pienenä esimerkkinä hän mainitsee laitoksen tuhansien erityyppisten nostolaitteiden määräaikaistarkastukset, jotka täyttävät helposti pienen erikoisfirman tilauskirjan vuosikymmeniksi.

– Projektin edetessä näitä palveluyrityksiä on suuri tarve haalia Hanhikivi 1:n muurahaispesän ympärille ja kasvattaa jopa tyhjästä.


 

Hanke & työmaa

Hanke & työmaa

Hyvä työ kauas kuuluu

Oulussa ja Helsingissä toimiva digimarkkinointitoimisto Kuulu on kasvanut muutamassa vuodessa yhden hengen sometoimistosta yritykseksi, jolla on asiakkaita eri puolilla Suomea. Sen käsialaa ovat myös Fennovoiman monipuoliset videosisällöt.

Hanke & työmaa

Kestävää arkkitehtuuria Hanhikiven niemellä

Hanhikivi 1 -hanke on ottanut uuden askeleen eteenpäin. Fennovoima rakennuttaa Hanhikiven niemelle hallintorakennuksen ja laitostoimiston, jotka ovat Arkkitehtitoimisto Virkkunen & Co:n käsialaa. Kokonaisurakasta vastaa Lehto Group.

Hanke & työmaa

Kuin isoilla kyläjuhlilla

Hanhikivi 1 -hankkeen neljäs yleisöpäivä rikkoi jälleen yleisöennätyksen. Syyskuisena lauantaipäivänä 3 400 kävijää tutustui työmaahan.

Hanke & työmaa

Yhdessä teemme hyvää työtä

Suomi tarvitsee lisää päästötöntä sähköä. Siksi Hanhikivi 1 on tärkeä sekä omistajilleen että koko Suomelle, totesivat työmaalla vierailleet Fennovoiman pääomistajan, Voimaosakeyhtiö SF:n osakkaat. Fennonen kysyi kolmelta osakkaalta Hanhikivi 1...