Energia & ilmastonmuutos

Kansainvälisessä ilmastokokouksessa Bonnissa ilmastonmuutoksen torjunnassa otettiin maltillisia edistysaskeleita. Ensi vuonna valtioilta odotetaan sitoumuksia päästöjen lisävähennyksistä. Kokouksen isäntämaalla Saksalla on vakavia vaikeuksia päästöjen pienentämisessä valitsemansa energiapolitiikan vuoksi. Kuva: AFP / Lehtikuva

Saksan energiapolitiikka ajoi umpikujaan

Saksa investoi miljardeja euroja uusiutuvien energiamuotojen edistämiseen. Silti ilmaston lämpenemistä kiihdyttävät hiilidioksidipäästöt vähenevät tavoitetta hitaammin, koska Saksa sulkee ydinvoimalansa ja turvautuu yhä laajasti hiilivoimaan.

Saksa isännöi kansainvälistä COP23-ilmastokokousta marraskuussa Bonnissa. Itselleen ja maailmalle Saksa haluaa uskotella olevansa edistyksellisen ilmastopolitiikan tiennäyttäjä, mutta totuus on numeroiden valossa aivan toinen. 

Saksan energiapolitiikan suuri uudistusohjelma eli energiakäänne, Energiewende, käynnistyi toden teolla vuosituhannen vaihteessa. Silloin maan hallitus sopi, että saksalaisten ydinvoimaloiden käyttöikä rajataan 32 vuoteen. Siten viimeinen ydinvoimala suljettaisiin 2022. 

Energiakäänteeseen kuuluvat myös kunnianhimoiset hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteet, energiatehokkuuden raju parantaminen ja uusiutuvien energiamuotojen osuuden kasvattaminen 80 prosenttiin kokonaiskulutuksesta. Saksa on käyttänyt satoja miljardeja euroja energiakäänteeseen sekä uusiutuvan energian tukemiseen ja uuden tuotantokapasiteetin rakentamiseen, jotta maa yltäisi päästötavoitteisiinsa.

Seuraava tavoite on päästöjen supistuminen vuoteen 2020 mennessä peräti 40 prosenttia verrattuna vuoteen 1990. Saksalaiset eivät mitenkään yllä tähän tavoitteeseen. Tuoreimpien tilastotietojen perusteella päästöt pienenevät 32 prosenttia. Kaiken lisäksi näistäkin vähennyksistä suuri osa tehtiin jo ennen varsinaista energiakäännettä, kun entisen Itä-Saksan teollisuutta ja tehotonta voimalakapasiteettia suljettiin Saksojen yhdistymisen jälkeen 1990-luvulla. 

Niinpä kymmenien miljardien eurojen vuotuisesta panostuksesta huolimatta Saksan energiatuotannon päästöt supistuivat 2000–2016 hitaammin kuin EU-alueen keskimääräiset päästöt.  EU-maiden päästövähennysten keskiarvo oli vajaat 15 prosenttia, Saksan vain noin 10 prosenttia.


Uusiutuvat eivät riitä korvaamaan

Miten tämä on edes mahdollista? Saksa on rakentanut uusiutuvaa energiaa pää märkänä, mutta päästöt junnaavat sitkeästi lähes paikallaan. Se johtuu yhdestä energiakäänteen päätavoitteesta, ydinvoimaloiden ennenaikaisesta sulkemisesta.

Tuulivoiman ja aurinkoenergian tuotanto nousi 2000–2016 yhteensä yli 110 terawattituntia (TWh). Biomassan polttoa on lisätty lähes 50 terawattituntia. Sen sijaan ydinvoimaloiden yhteenlaskettu tuotanto laski samalla ajanjaksolla peräti 85 TWh:a, koska voimaloita suljettiin ja kapasiteetti väheni tuntuvasti. Tämä vähennys on yhtä suuri kuin Suomen vuotuinen sähkönkulutus. Seuraavana 5 vuotena ydinenergian tuotanto laskee toiset 85 TWh:a, kun loputkin ydinvoimalat suljetaan. 

Uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin kasvu ei jatkossa todennäköisesti riitä korvaamaan ydinsähkön tarjonnan supistumista. Esimerkiksi aurinkosähkön osalta trendi vaikuttaa huolestuttavalta, sillä tuotantomäärän kasvu on pysähtynyt ja viime vuosi oli peräti miinusmerkkinen. Tuulivoimankin tuotanto laski vuonna 2016 edelliseen vuoteen verrattuna.

Silti joka vuosi saksalaisilta kerätään yli 25 miljardia euroa eli noin 300 euroa jokaista kansalaista kohti pelkästään olemassa olevan uusiutuvan energiatuotannon tukien rahoittamiseksi. Jos tämä jyvitetään auringolle, tuulelle ja biomassalle (yhteensä noin 150 TWh:a), tulee uusiutuvalla energialla tuotetun megawattitunnin tuen hinnaksi noin 170 euroa. Tämä miljardisumma kuluu siis pelkästään nykyisen tuotannon tukemiseen eli sillä ei edistetä kaivatun lisäkapasiteetin rakentamista.

Samalla rahalla saisi laskennallisesti noin kolme TVO:n Olkiluoto 3:n kaltaista EPR-ydinreaktoria joka vuosi tai neljä Fennovoiman Hanhikivi 1:een tulevaa VVER-1200 reaktoria. Tämän suuruisella ydinvoimakapasiteetin lisäyksellä vuotuinen vähähiilisen energian tuotannon lisäys olisi noin 35 TWh:a. Tällaisilla panostuksilla Saksan sähköntuotanto olisi laskennallisesti kokonaan päästötön 15 vuodessa.

Energiapolitiikka on rikki

Saksalaisten on kuitenkin hankala kääntyä jo valitsemaltaan tieltä, sillä ydinvoiman pelko, inho ja vastustus on vuosikymmenten saatossa istutettu syvälle saksalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Poliittisesti tilannetta on käytännössä mahdoton kääntää, sillä sanomalla mitään positiivista ydinvoimasta poliitikko voi ainoastaan hävitä.

Kun uusiutuvien energiamuotojen mittavat tuet ovat kasvavassa vastatuulessa myös poliittisella kentällä, tarkoittaa tämä käytännössä varsin valoisaa tulevaisuutta sekä kotimaiselle kivi- ja ruskohiiliteollisuudelle että venäläisen maakaasun lisääntyvälle tuonnille. 

Ydinvoima olisi auttanut paljon

Jos Saksan ydinvoimalat olisi pidetty käynnissä, olisi 40 prosentin päästövähennystavoitteisiin ehkä hyvinkin ylletty tai ainakin päästy lähelle. Arvioiden mukaan tavoitteista jäädään nyt karkeasti 115 miljoonaa tonnia vuodessa. Tämä määrä on kaksi kertaa suurempi kuin Suomen vuotuiset hiilidioksidipäästöt. 

Jos ydinvoiman vuosituotanto olisi pidetty 160 TWh:ssa ja hiilivoimaa olisi samalla suljettu, olisi hiilidioksidipäästöjä syntynyt noin 120 miljoonaa tonnia vähemmän kuin nykyisen energiapolitiikan seurauksena. 

Toisin sanoen energiakäänteen suora seuraus on ohjelman mukaisten päästötavoitteiden vesittyminen.

Nyt tavoitteista jäädään kuitenkin niin reilusti, että on pakko ihmetellä, miten saksalaiset edelleen kulkevat maailmalla markkinoimassa energiakäännettään suurena ilmastopoliittisena onnistumisena. Lisäksi saksalaiset painostavat varsinkin naapurivaltiota sulkemaan ydinvoimaloitaan ennenaikaisesti. 

Saksa ei ole ilmastosankari. Se on varoittava esimerkki siitä, miten ilmastopolitiikkaa ei missään nimessä kannata tehdä, jos tavoitteena ovat tehokkaat päästövähennykset.

 

Energia & ilmastonmuutos

Energia & ilmastonmuutos

Suomi sai uudet energiasuositukset

Suomalaisten kuluttama energia tuotetaan valtaosin biopolttoaineilla, ydinvoimalla ja öljyllä. Näin todetaan Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n Suomea koskevassa maaraportissa, joka antaa suosituksia suomalaiselle energiapolitiikalle.

Energia & ilmastonmuutos

Ydinvoimakeskustelussa on omat kuvionsa

Miltä ydinvoimakeskustelu näyttää alan ulkopuolisen ympäristöaktivistin ja tietokirjailijan silmin? Fennosen vakioavustaja Rauli Partanen pohtii ydinvoimaviestinnän lainalaisuuksia.

Energia & ilmastonmuutos

Energiavallankumous antaa odottaa itseään

Eurooppa on energiavallankumouksen syntypaikka. Paitsi, että mitään kovin kummoista kumousta ei ole tapahtunut muualla kuin median otsikoissa ja päättäjien juhlapuheissa.

Energia & ilmastonmuutos

Ilmastopaketin ydinpalanen

Ydinvoima on tärkeä palanen ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, jossa jokainen oikea askel on tarpeellinen.