Energia & ilmastonmuutos

Säätövoimalla on tärkeä rooli sähköverkon ylläpidossa. Perusvoimaa kannattaa tuottaa sellaisilla tavoilla, joissa tasaisuus ja luotettavuus ovat valttia. Kuva: Istock

Miksi tarvitsemme erilaisia sähkövoiman lähteitä?

Sähköntarve vaihtelee voimakkaasti vuorokauden eri aikoina ja vuodenajasta toiseen. Ydinvoimalla on järkevää tuottaa tasaisen pohjatarpeen tyydyttävää perusvoimaa. Säätövoima joustaa kulutusvaihteluiden mukaan.

Talvella Suomessa on pimeää ja kylmää, kesällä päinvastoin. Jo yksistään tästä syystä sähkön tarve vaihtelee voimakkaasti. Kysyntä vaihtelee huomattavasti myös päivän ja yön välillä.

Suomi tarvitsee talvella jopa 12 000 – 14 000 megawatin (MW) verran sähkötehoa. Sähköä kuluu valaistukseen, kodinkoneisiin ja lämmitykseen sekä toimistojen ja tehtaiden tarpeisiin. Suomen tehtaat käyttävät noin puolet kaikesta sähköstä. Kysyntä on huipussaan arkipäivisin kovilla pakkasilla.

Keskikesällä sähkötehon tarve on lähes puolet pienempi kuin talvella eli noin 7 500 – 8 000 megawattia. Tämä on ympärivuotinen perustarve eli kysynnän vähimmäismäärä. Perusvoiman tuotanto yleensä kannattaa mitoittaa melko lähelle tuota määrää huoltovarmuuden ja kustannustehokkuuden vuoksi.

Ydin- ja vesivoima ovat edullista perusvoimaa

Perusvoimaa kannattaa tuottaa sellaisilla tavoilla, jotka ovat edullisia ja joissa tasaisuus ja luotettavuus ovat valttia.

– Ydinvoima ja vesivoima ovat erinomaisia tapoja tuottaa perusvoimaa. Ydinvoimalaa kannattaa ajaa aina täysillä, ja näin tehdäänkin huolto ja polttoaineenvaihtoseisokkeja lukuun ottamatta, sanoo Energiateollisuus ry:n asiantuntija Tuomo Huttunen.

– Vesivoima on sekä perusvoimaa että säätövoimaa. Vesivoimalla on edullista tuottaa perusvoimaa, mutta erityisen näppärää sillä on vastata kysynnän vaihteluihin.

Vesivoimasähköä saamme paitsi omista vesivoimaloista myös tuontisähkönä Ruotsin ja Norjan laitoksista. Suomessa ei ole enää paljon mahdollisuuksia rakentaa uusia vesivoimaloita. Siksi ydinvoiman lisärakentaminen on täällä perusteltua.

Osa sähköenergiasta tulee yhteistuotantolaitoksista, jotka tuottavat sekä sähköä että lämpöä. Tämä on tehokasta ja järkevää, koska talvella tarvitsemme paljon sekä lämmitystä että sähköä. Kesällä yhteistuotantolaitosten lämmön- ja sähköntuotanto supistuvat reippaasti, kun lämmitystä tarvitaan vähän muualla kuin teollisuudessa.

Säätövoimaa ja sääriippuvaista sähkövoimaa

Säätövoimaa ovat osa vesivoimakapasiteetista, yhteistuotantolaitokset ja sähkön tuonti ulkomailta sekä lauhdevoimalat, jotka tuottavat pelkkää sähköä esimerkiksi biomassasta tai kivihiilestä.

Säätövoimalla huolehditaan siitä osasta sähköntarvettamme, jonka määrä vaihtelee. Säätövoimalla on erittäin tärkeä rooli sähköverkon ylläpidossa.

Nykyään Suomi tuo liian paljon sähköä ulkomailta.

Säätövoimaa tuottavat pääasiassa vesivoimalat. Sähkön määrä verkossa säädellään jossain määrin myös tuonnilla. Hyvin lyhytaikaiseen säätöön on myös muita keinoja. Talvella, kun kysyntä on suurimmillaan, sähköä tuotetaan myös yhteistuotantolaitoksilla ja vähäisemmässä määrin erillisvoimaloilla.

Tuulivoimalat ja aurinkopaneelit eivät ole säätövoimaa, koska niiden sähköntuotantomäärää ei säätele ihminen vaan sää. Voidaankin puhua sääriippuvaisista tai vaihtelevista tuotantomuodoista, jotka tarvitsevat säätövoimaa kumppanikseen.

Omavaraisuutta kannattaa lisätä

Suomi tuo poikkeuksellisen suuren osan tarvitsemastaan sähköstä ulkomailta. Tuonti on kaksi kertaa suurempi kuin Fennovoiman Hanhikivi 1 -ydinvoimalan suunniteltu sähköntuotanto.

– Nykyään Suomi tuo liian paljon sähköä ulkomailta. Valtakunnan rajan ylittävät siirtokaapelit ovat punaisena. Jotta joustovaraa olisi enemmän, omaa tuotantokapasiteettia tarvittaisiin lisää, jotta tiukan paikan tullen lisätuonnille löytyisi siirtokaapeleista enemmän tilaa.

– Siksi on hyvä, että Suomeen rakennetaan lisää ydinvoimaloita, Huttunen korostaa.



Kuvitus: Antti Pihlajaniemi

    Energia & ilmastonmuutos

    Energia & ilmastonmuutos

    Suomi sai uudet energiasuositukset

    Suomalaisten kuluttama energia tuotetaan valtaosin biopolttoaineilla, ydinvoimalla ja öljyllä. Näin todetaan Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n Suomea koskevassa maaraportissa, joka antaa suosituksia suomalaiselle energiapolitiikalle.

    Energia & ilmastonmuutos

    Ydinvoimakeskustelussa on omat kuvionsa

    Miltä ydinvoimakeskustelu näyttää alan ulkopuolisen ympäristöaktivistin ja tietokirjailijan silmin? Fennosen vakioavustaja Rauli Partanen pohtii ydinvoimaviestinnän lainalaisuuksia.

    Energia & ilmastonmuutos

    Energiavallankumous antaa odottaa itseään

    Eurooppa on energiavallankumouksen syntypaikka. Paitsi, että mitään kovin kummoista kumousta ei ole tapahtunut muualla kuin median otsikoissa ja päättäjien juhlapuheissa.

    Energia & ilmastonmuutos

    Ilmastopaketin ydinpalanen

    Ydinvoima on tärkeä palanen ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, jossa jokainen oikea askel on tarpeellinen.