Energia & ilmastonmuutos

Hanhikivi 1 -hanke on tällä hetkellä luvitusvaiheessa. Rakentamislupaa varten vaadittavia aineistoja työstetään parhaillaan Venäjällä ja Helsingissä. Kuvat: Alexey Shevchenko

Maailma tarvitsee pikaisesti uusia ydinvoimaloita

Ydinvoima-alan maailmanjärjestö WNA:n mukaan neljäsosa maailman sähköstä on tuotettava ydinvoimalla 30 vuoden kuluttua. Uutta ydinvoimakapasiteettia pitäisi rakentaa jopa 1 000 gigawattia lisää.

Vuoden 1973 öljykriisin jälkeinen öljyn raju hinnannousu sai maailmatalouden sekaisin ja eri valtioiden päättäjät hälytystilaan: luotettavasta ja huokeasta energianlähteestä muodostui hetkessä valtava riski.

Muiden muassa Ranska ja Ruotsi päättivät turvautua ydinvoimaan, sillä se on luotettavaa, edullista ja nopeaa rakentaa. Ranska rakensikin öljykriisin jälkimainingeissa kymmenittäin uusia reaktoreita. Samaa työtä tehtiin Ruotsissa, jonne rakennettiin muun muassa suomalaisillekin tutut Oskarshamnin, Forsmarkin ja Ringhalsin voimalat.

Energian luotettava saatavuus nousi pääasiaksi, eikä ilmastonmuutoksesta kannettu huolta vielä 1970–1980-luvuilla. Kuitenkin ilmastohistoriaa tehtiin kuin varkain: energiantuotannon päästöt laskivat samalla, kun tuotetun energian määrä kasvoi. Ruotsi ja Ranska onnistuivat rakentamaan lisää uutta vähähiilistä energiantuotantoa per asukas nopeammin kuin mikään muu maa sitä aiemmin tai sen jälkeen, ainakaan toistaiseksi.

 

 

Uutta kapasiteettia tarvitaan valtavasti

Ydinvoimalat rakennetaan kestämään vuosikymmeniä. Hanhikivi 1 luvitetaan 60 vuoden käyttöiälle, mutta hyvin kunnossapidetty laitos voi palvella tätäkin kauemmin. Euroopassa kaikkein vanhin laitoskanta on jo tulossa elinkaarensa päähän ja niitä suljetaan kiihtyvää tahtia. Uusia rakennushankkeita on käynnissä liian vähän, jotta ne riittäisivät korvaamaan poistuvan kapasiteetin.

Ydinvoima-alan maailmanjärjestö WNA on kirjoittanut Harmony-ohjelman, jossa visioidaan sähköntuotannon tulevaisuutta. Se pohjautuu IEA:n eli kansainvälisen energia-alan järjestön energiaskenaarioon, joka rajoittaa ilmaston lämpenemisen kahteen asteeseen.

Harmony-ohjelman mukaan neljäsosa maailman tuotetusta sähköstä on tuotettava ydinvoimalla 30 vuoden kuluttua. Tavoitteen saavuttamiseksi uutta ydinvoimakapasiteettia pitäisi rakentaa maailmaan 1 000 gigawattia lisää vuoteen 2050 mennessä. Suomessa ydinvoimatuotanto on huipussaan Hanhikivi 1 -laitoksen valmistuttua, jolloin Suomen ydinvoimakapasiteetti on 5,5 gigawattia.

Uutta kapasiteettia tarvitaan valtavasti, sillä vanheneva laitoskanta on korvattava uudella. Lisäksi fossiilisista energianlähteistä on luovuttava, sillä maailman energiantarve kasvaa jo pelkästään väestön lisääntyessä.

Neljännes Euroopan sähköntuotannosta

Sähköntuotanto ydinenergialla oli EU-maissa tähänastisessa huipussaan vuonna 2004, jolloin sitä tuotettiin 1 008 400 gigawattituntia eli 1 008 terawattituntia. Määrä on sen jälkeen laskenut, ja vuonna 2016 sähköä tuotettiin ydinenergialla enää 840 terawattituntia. Lasku johtuu pitkälti laitosten ennenaikaisesta sulkemisesta.

Vuonna 2016 ydinvoimalat vastasivat noin neljänneksestä koko Euroopan sähköntuotannosta 14 eri maassa. WNA:n tavoite on siis nyt totta EU:ssa, mutta ellei uusia laitoksia rakenneta korvaamaan käytöstä poistuvia, tilanne jatkaa heikentymistään.

Uusia rakennushankkeita on työn alla tai suunnitteilla Suomen lisäksi Ranskassa, Slovakiassa, Isossa-Britanniassa, Puolassa, Unkarissa, Romaniassa ja Tšekin tasavallassa.

Päästöttömillä puhtia ilmastotaisteluun

Mitä sitten pitäisi tehdä? WNA listaa kolme aihealuetta, joiden on muututtava, jotta ydinvoimaloiden rakentaminen, ja sen myötä ilmastotaistelu, saisi vauhtia. Ensimmäiseksi on luotava tasapuoliset toimintaedellytykset markkinoilla, ja kaikkia päästöttömiä energiamuotoja on kohdeltava samalla tavoin.

Toiseksi sääntelyä eri maiden kesken on yhtenäistettävä, sillä yhteisen sääntelyn puuttuminen hidastaa laitosten suunnittelua ja rakentamista.

Kolmanneksi alan itsensä on ryhdyttävä korostamaan puheissaan tekniikan ja turvallisuuden sijaan ydinvoiman hyötyjä, joita on runsaasti. Jos alalla ei puhuta arvostavasti tuotteista, on muun maailman vaikea tehdä samoin.

Pohjoismaiden kesken erilainen asenneilmasto

Suomessa ydinvoima on poikkeuksellisen suosittua suhteessa moneen muuhun Euroopan maahan. Energiateollisuuden tuoreessa kyselyssä energiamuodon kannatus on palautunut jo Fukushiman onnettomuutta edeltäneisiin lukuihin.

Ei tarvitse kuitenkaan matkustaa kauas kokeakseen täysin toisenlaisen asenneilmaston. Ruotsissa poistettiin ydinvoimalle määrätty haittavero vasta vuonna 2017, kun valtion omistama energiayhtiö Vattenfall uhkasi sulkea laitoksia, jos vero jää voimaan.

Ruotsalaisten nuivaa suhtautumista keskeiseen sähkönlähteeseensä on vaikea ymmärtää, kun tarkastelee maata ilmastonäkökulmasta. Ydinvoiman ansiosta maan sähköntuotanto on ollut Euroopan puhtaimpien joukossa jo vuosikymmeniä, ja Ruotsi vie sähköä muihin Pohjoismaihin, kuten Suomeen.

Ranskan ja Ruotsin esimerkit osoittavat, että ydinvoiman nopea rakentaminen suuressa mittakaavassa on mahdollista. Ne ovat myös vertaansa vailla olevia esimerkkejä toteutuneista päästövähennyksistä länsimaissa.

Fennovoiman Minna Forsström, Rosatomin Kirill Komarov ja World Nuclear Associationin Jeremy Gordon kohtasivat Sotšissa, Venäjällä keskustelupaneelissa, jonka aiheena oli Harmony-ohjelma. Harmonyn vision mukaan neljännes maailman sähköstä tulisi tuottaa ydinenergialla.

Suomalaista insinööriosaamista Kiinaan

Merkkejä WNA:n toivomasta kiihtyvästä rakennustahdista on ilmassa jo Kiinassa, jossa on herätty heikon ilmanlaadun aiheuttamiin terveyshaittoihin. Manner-Kiinassa on parhaillaan 39 ydinreaktoria toiminnassa, 20 rakenteilla ja lisää on suunnitteilla.

Tianwan 1 & 2 -ydinvoimalat rakennettiin Kiinaan noin seitsemässä vuodessa. Niiden suunnittelussa hyödynnettiin myös suomalaista insinööriosaamista. Suunnitteilla olevat laitosyksiköt Tianwan 7 & 8 ovat samankaltaisia VVER-1200-reaktoreja kuin Hanhikiven niemellekin rakennetaan.

Harmonyn peräänkuuluttama rakennustahti voi tuntua valtavalta ja sitä se toki onkin. Historia kuitenkin osoittaa, että nopea päästöttömän energiantuotannon lisäys on mahdollista. Ilmastonmuutoksen torjumisen näkökulmasta on kuitenkin jo kiire.

Mikään kansallinen uusiutuvan energian rakentamisprojekti ei ole yltänyt samaan lisäysnopeuteen kuin mitä ydinvoimalla on saavutettu. Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii vielä paljon nopeampaa tahtia. Ydinvoiman ja uusiutuvan energian yhdistelmällä voidaan saavuttaa ilmastotavoitteet.

Atomexpo on yksi ydinvoima-alan vuoden päätapahtumia. Vuonna 2018 tapahtuma juhli kymmenvuotista taivaltaan olympiakaupunki Sotšissa. Myös Fennovoima oli esillä tapahtumassa.

Energia & ilmastonmuutos

Energia & ilmastonmuutos

Suomi sai uudet energiasuositukset

Suomalaisten kuluttama energia tuotetaan valtaosin biopolttoaineilla, ydinvoimalla ja öljyllä. Näin todetaan Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n Suomea koskevassa maaraportissa, joka antaa suosituksia suomalaiselle energiapolitiikalle.

Energia & ilmastonmuutos

Ydinvoimakeskustelussa on omat kuvionsa

Miltä ydinvoimakeskustelu näyttää alan ulkopuolisen ympäristöaktivistin ja tietokirjailijan silmin? Fennosen vakioavustaja Rauli Partanen pohtii ydinvoimaviestinnän lainalaisuuksia.

Energia & ilmastonmuutos

Energiavallankumous antaa odottaa itseään

Eurooppa on energiavallankumouksen syntypaikka. Paitsi, että mitään kovin kummoista kumousta ei ole tapahtunut muualla kuin median otsikoissa ja päättäjien juhlapuheissa.

Energia & ilmastonmuutos

Ilmastopaketin ydinpalanen

Ydinvoima on tärkeä palanen ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, jossa jokainen oikea askel on tarpeellinen.