Energia & ilmastonmuutos

”Haluan tehdä tätä työtä siksi, että tämä on todella kiinnostavaa. Alalla on meneillään isoja muutoksia", Energiateollisuuden Jukka Leskelä pohtii. Kuva: Pia Ingberg

ET:n Leskelä: ”Yritämme huolehtia siitä, että Suomessa energia-asiat ovat hyvin”

Väittävät, että kaikki mikä voi digitalisoitua, digitalisoituu. Ainakin energiantuottajien ja myyjien omassa järjestössä, Energiateollisuus ry:ssä, muutos myönnetään. Digitalisoituminen myllertää sen jäsenten liiketoimintaa uuteen uskoon kovaa vauhtia.

Jukka Leskelä on tehnyt töitä energian parissa koko 2000-luvun. IVOlta edunvalvontatöihin edennyt Leskelä nimitettiin kesällä energia-alan edunvalvontajärjestö Energiateollisuus ry:n johtoon.

– Energiateollisuus ry:n tehtävänä on huolehtia siitä, että energia-asiat olisivat Suomessa hyvällä tolalla. Me edustamme laajalla skaalalla Suomessa toimivia energian tuottajia ja myyjiä. Hyvä energiajärjestelmä on sellainen, joka toimii luotettavasti ja varmasti, ja täyttää muut sille asetetut tavoitteet, kuten ilmastotavoitteet.

Leskelän mukaan energia herättää runsaasti poliittisia intohimoja, ja ET:n perustehtäviin kuuluukin viedä päättäjille viestiä siitä, miten energiajärjestelmä saadaan toimimaan mahdollisimman fiksusti.

– Energiayhtiöt ovat toimivan yhteiskunnan kulmakivi. Ne ovat tällä hetkellä kovasti muutoksessa. Olen itse valtavan innostunut ja kiinnostunut tästä kaikesta – meneillään on iso muutos toimialan kannalta.

Suuri harppaus palveluorganisaatioksi

Energiayhtiöiden perinteinen liiketoimintamalli on periaatteessa aika yksinkertainen - yhtiöiden tehtävä on toimittaa asiakkailleen lämmintä vettä, sähköä ja laskuja. Nyt asiakas on keskiössä ja alasta on tulossa palveluala. 

– On siirrytty tietoyhteiskuntaan, mikä tuo mukanaan uutta teknologiaa – asuminen, energian käyttö, jäähdytyskuviot ja monet muut asiat digitalisoituvat. Yhtäkkiä sähköyhtiö saattaakin kilpailla monikansallisen IT-jätin kanssa vaikkapa älyteknologian tarjonnassa.

Vaikka uusi teknologia tulee ryminällä markkinoille, ei se muuta kaikkea yhdessä yössä. Vanha järjestelmä ei korvaudu uudella, vaan syntyy rinnakkaisia järjestelmiä. Aurinkopaneelit eivät korvaa olemassa olevaa järjestelmää, vaan tekevät siitä monipuolisemman. Leskelä povaa, että sähkön tarve kasvaa tulevaisuudessa, kun koko järjestelmä sähköistyy.

Sähkön tarve kasvaa tulevaisuudessa, kun koko järjestelmä sähköistyy.

– Jonkun pitää edelleen se sähkö ja lämpö tehdä. Jakeluverkko on edelleen oltava olemassa ja muu perusinfra, Leskelä muistuttaa.

Suomeen halutaan toimivat energiamarkkinat

Leskelän mukaan suomalaisilla sähköyhtiöilläkin on parikin pähkinää purtavana. Koko toimialaa koskettava liiketoimintamallin muutos on niistä yksi. Toinen on akuutti eurooppalainen haaste: sähkön tukkumarkkina on ajautunut vaikeuksiin. Osittain kehitystä selittää sitkeä taantuma. Toisaalta samaan aikaan on siirrytty voimakkaisiin kansallisiin tukijärjestelmiin.

Energiateollisuuden jäsenistö on saanut tuta markkinoiden muutokset nahoissaan.

– Ei millään muulla teollisuuden alalla toimita näin. Jos perustetaan tehdas, sen tuotto tulee siitä, että tuotetta myydään ja asiakas maksaa tuotteen arvon. Nyt meidän sähköntuotantomaailmassamme on siirrytty siihen, että joku muu maksaa tehtaalle siitä, että siellä tuotetaan tiettyä tuotetta. Lisäksi keskustellaan siitä, pitäisikö maksaa siitä, että joku tuotantolaitos on valmiudessa tuottamaan energiaa tarvittaessa.

– Sähkön tukkumarkkinat ovat koko Euroopassa muutoksessa, jota kukaan ei enää hallitse. Ennen markkinat antoivat signaaleita esimerkiksi investoinneille. Nyt markkinoiden toiminta on häiriintynyt käytännössä poliittisten päätösten ja tukipolitiikan vuoksi. Energiateollisuus ry:n jäsenistö haluaa markkinaehtoisen järjestelmän. Kaikki ymmärtävät, että nykyinen kehitys ei ole kestävä. Jos mitään ei tehdä, niin lopulta koko järjestelmä ajautuu kriisiin.

Energiateollisuuden hallituksen pöydän äärellä vallitsee yksimielisyys siitä, että energiajärjestelmä toimii parhaiten silloin, kun markkinat toimivat.

– Toimivat markkinat kertovat, milloin kannattaa investoida uuteen energiantuotantoon. Tukijärjestelmät sotkevat nuo signaalit. Uutta tukijärjestelmää emme toivo, mutta totta kai nykyiset sitoumukset on pidettävä. Tärkeintä on, että kaikki tuotantomuodot ovat auki investoinneille. Pyritään siihen, että kaikkeen voi investoida, Leskelä pohtii.

Kohdennetaan energiatuet niin, että ne ohjaavat keksimään uutta teknologiaa

Leskelä ei kuitenkaan tyrmää energiatukia. Hän vain kohdentaisi ne toisin.

– Tuet pitäisi ohjata niin, että ne kannustaisivat keksimään uutta teknologiaa. Nyt ne kannustavat tuottamaan olemassa olevalla, tunnetulla teknologialla mahdollisimman paljon.

Leskelän mielestä valtion tehtävänä voisi olla luoda kokeilukulttuuria energiateollisuuteen. Siinä valtio kantaisi kokeiluiden riskiä.

– Toimiala on huimassa muutoksessa, ja uudet teknologiat ja palvelut tekevät tuloaan. Suomalaiset ovat hyviä sähkötekniikassa ja mobiilissa ja meillä on älykäs sähköverkko. Aineksia uusille korkean jalostusasteen innovaatioille on runsaasti. Esimerkiksi, kun koko maailma siirtyy pois polttomoottoreista, tarvitaan entistä tehokkaampaa akkuteknologiaa. Tähänkin meillä suomalaisilla olisi annettavaa, Leskelä kertoo.

Sähköllä on hyvä tarina edessään, kunhan se tuotetaan niin, ettei aiheudu päästöjä.

Energia ja ilmasto – toisesta ei voi puhua ilman toista

Leskelän mukaan energiantuotanto on jo pitkään ollut ilmaston kanssa naimisissa.

– Ei voi enää puhua toisesta ilman toista. Mielestäni kestävää tulevaisuutta ei voi rakentaa niin, että sovitaan vaan että, ei enää käytetä niin paljon energiaa kuin tällä hetkellä. Suuri kysymys kuuluu, että miten fossiiliset voidaan korvata jollain muilla energiantuotantotavoilla, Leskelä pohtii.


– Jokainen EU:n jäsenmaa tekee vielä omaa politiikkaansa. EU:ssa periaatteessa poistetaan markkinoiden esteitä, paitsi energiamarkkinoilla, jossa kovat tuet ovat sallittuja. Toisaalta pohjoismaissa jokainen tekee omaa energia- ja ilmastostrategiaansa, eikä kukaan ei kuuntele toisiaan, hän listaa ongelmia.Hän kehuu suomalaista päätöksentekokoneistoa, sillä täällä energia ja ilmasto käsitellään yhdessä. Näin ei ole läheskään kaikissa muissa maissa. Hän kuitenkin peräänkuuluttaa lisää kansainvälistä yhteistyötä.

– Sähköllä on hyvä tarina edessään, kunhan se tuotetaan niin, ettei aiheudu päästöjä. Tämän takia ydinvoima on ihan mieletön juttu. Suomen kaltaisessa maassa käytetään koko ajan paljon sähköä. Siksi on hyvä, että perussähkön tarve voidaan tyydyttää ydinvoimalla, ja siihen sitten uusiutuvia päälle. Ilman ydinvoimaa olisi todella vaikeaa päästä ilmaston kannalta kestävään tulevaisuuteen.

Energia & ilmastonmuutos

Energia & ilmastonmuutos

Suomi sai uudet energiasuositukset

Suomalaisten kuluttama energia tuotetaan valtaosin biopolttoaineilla, ydinvoimalla ja öljyllä. Näin todetaan Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n Suomea koskevassa maaraportissa, joka antaa suosituksia suomalaiselle energiapolitiikalle.

Energia & ilmastonmuutos

Ydinvoimakeskustelussa on omat kuvionsa

Miltä ydinvoimakeskustelu näyttää alan ulkopuolisen ympäristöaktivistin ja tietokirjailijan silmin? Fennosen vakioavustaja Rauli Partanen pohtii ydinvoimaviestinnän lainalaisuuksia.

Energia & ilmastonmuutos

Energiavallankumous antaa odottaa itseään

Eurooppa on energiavallankumouksen syntypaikka. Paitsi, että mitään kovin kummoista kumousta ei ole tapahtunut muualla kuin median otsikoissa ja päättäjien juhlapuheissa.

Energia & ilmastonmuutos

Ilmastopaketin ydinpalanen

Ydinvoima on tärkeä palanen ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, jossa jokainen oikea askel on tarpeellinen.