Energia & ilmastonmuutos

Kuva: iStock

Energiavallankumous antaa odottaa itseään

Eurooppa on energiavallankumouksen syntypaikka. Paitsi, että mitään kovin kummoista kumousta ei ole tapahtunut muualla kuin median otsikoissa ja päättäjien juhlapuheissa.

Uusiutuvan energian vallankumous, jonka voittokulusta voi lukea mediassa lähes päivittäin, näkyy vielä varsin pienenä alan energiatilastoissa. Energianlähteiden vertailussa uusiutuvat energiamuodot ovat vasta viime vuosina alkaneet erottua (kuvio 1). Tuotantomääriä kuvaavissa esityksissä näkyvät myös paljon puhutut energiatehokkuutta lisänneet toimet.

Valitettavasti tämä tilasto ei vielä sisällä kaikkea eurooppalaisten kuluttamaa energiaa. Kulutukseen pitää lisätä vielä polttoaineet, joita tarvitaan, kun eurooppalaisten käyttämiä hyödykkeitä valmistetaan etenkin Aasiassa ja kun tavarat kuljetetaan Euroopan markkinoille. Tietysti myös tämä energiankulutus aiheuttaa päästöjä.

Epämiellyttävä totuus on, että kun kansainvälinen kauppa lasketaan mukaan, talouden ja päästöjen irtautumista toisistaan ei ole merkittävästi tapahtunut, vaan talouden kasvu lisää yhä myös päästöjen määrää.

Kuvio 1. Aurinkoenergia ja tuulivoima ovat vielä energianlähteinä pienemmästä päästä. Tässä energian tuotantomääriä kuvaavassa graafissa ne näkyvät alimpina raitoina oikeassa alakulmassa nuolen kohdalla.

Suuret kustannukset, vähän tuloksia

”Energiavallankumouksen” toteuttamiseen on jo käytetty satoja miljardeja euroja, joista iso osa on ollut yhteisiä rahojamme eli verovaroja. Päästöjen vähentäminen on toki tärkeää, mutta kenties kustannustehokkuuteen on syytä kiinnittää huomiota, sillä saman rahan olisi voinut käyttää myös koulutukseen, sosiaaliturvaan ja moniin muihin leikkauspaineen alla oleviin tärkeisiin kohteisiin. Vaihtoehtoisesti tuo rahamäärä olisi voitu käyttää nykyistä tehokkaampiin päästövähennystoimiin.

Auringon ja tuulen yhteenlaskettu osuus Euroopan energiankäytöstä on 2000-luvun aikana noussut nollasta seitsemään prosenttiin – siis alle puoli prosenttiyksikköä vuodessa.

Tätä vauhtia voi kestää vuosisatoja ennen kuin pääsemme tavoitteena olevaan hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tähän muutokseen on kuitenkin aikaa jäljellä vain 2030 vuotta.

 

 

Kuvio 2. Aurinko- ja tuulienergian osuus Euroopan energiankulutuksesta on nyt seitsemän prosenttia, eli se on kasvusta huolimatta yhä vain puolet kivihiilen osuudesta.

Jatkossa paremmin?

No, muutoksen tahti on onneksi kiihtynyt. Vai onko? Ei oikeastaan. Kuviossa 3 on kaksi viivaa. Sininen käyrä kuvaa vuotuisia tuotantomääriä, joihin on laskettu kaikki uusiutuvat energiamuodot auringosta ja tuulesta biomassaan. Vihreä viiva kuvaa vastaavasti vähähiilisten energianlähteiden yhteenlaskettua tuotantoa, ja siinä on mukana ydinvoima mutta ei bioenergia. Tilanne on puhtaan energian tuotantomäärän osalta junnannut paikallaan puoli vuosikymmentä.

Tämä ei sinänsä ole mikään ihme, sillä Euroopassa merkittävä osa ”energiakäänteestä” ja siihen laitetusta poliittisesta tahdosta on keskittynyt ydinvoiman käytön ja tuotantokapasiteetin rakentamisen vaikeuttamiseen. Siitä huolimatta ydinvoimalla tuotettiin vuonna 2017 saman verran vähäpäästöistä energiaa, kuin mitä auringolla, tuulella ja vesivoimalla tuotettiin yhteensä.

 

Kuvio 3. Puhtaan energian tuotantomäärä Euroopassa ei ole kasvanut moneen vuoteen. Sininen viiva kuvaa kaikkien uusiutuvien energianlähteiden tuotantomäärää (aurinko, tuuli, vesivoima, bioenergia ym.). Vihreä viiva käsittää kaikki vähähiiliset energianlähteet ( = energia tuotetaan muulla tavoin kuin polttamalla) eli ydinvoiman sekä uusiutuvat energiamuodot ilman bioenenergiaa.

Hidas kehitys näkyy myös EU:n energiasektorin päästömäärissä. Ne ovat polkeneet paikoillaan. Finanssikriisi vuosina 20082009 ja siitä alkanut talouden taantuma sekä vuonna 2010 kärjistynyt eurokriisi vähensivät talouden toimeliaisuutta tuntuvasti vuosiksi. Talouden elpyminen Euroopassa käänsi energiasektorin päästöt itse asiassa hienoiseen nousuun vuodesta 2014 alkaen. Energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden mukaan päästöjen pitäisi nykyään päinvastoin laskea viiden tai mieluummin kymmenen prosentin vuosivauhtia.

Kuivo 4. Euroopan energiasektorin hiilidioksidipäästöt polkivat finanssikriisin 2008-2009 jälkeen vuosia paikoillaan ja kääntyivät uudestaan nousuun vuonna 2014, kun talouskasvu pääsi jälleen vauhtiin.

 

Kovin kummoista energiavallankumousta ei siis toistaiseksi ole nähty, ja eikä tämä vähäinenkään muutos ole pienentänyt päästöjä alkuunkaan tarvittavassa määrin. Tämä on ollut osittain suoraa seurausta ydinvoimaa syrjivästä politiikasta.

Ehkä Euroopassa energiapolitiikan pitäisi siirtyä siihen suuntaan, että ydinvoimakin sallittaisiin tasavertaisena ilmastoratkaisun osana? Tähän asti tehdyt toimet eivät tilastojen perusteella ole toimineet kunnolla.

Energia & ilmastonmuutos

Energia & ilmastonmuutos

Ilmastopaketin ydinpalanen

Ydinvoima on tärkeä palanen ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, jossa jokainen oikea askel on tarpeellinen.

Energia & ilmastonmuutos

Maailma tarvitsee pikaisesti uusia ydinvoimaloita

Ydinvoima-alan maailmanjärjestö WNA:n mukaan neljäsosa maailman sähköstä on tuotettava ydinvoimalla 30 vuoden kuluttua. Uutta ydinvoimakapasiteettia pitäisi rakentaa jopa 1 000 gigawattia lisää.

Energia & ilmastonmuutos

Miksi tarvitsemme erilaisia sähkövoiman lähteitä?

Sähköntarve vaihtelee voimakkaasti vuorokauden eri aikoina ja vuodenajasta toiseen. Ydinvoimalla on järkevää tuottaa tasaisen pohjatarpeen tyydyttävää perusvoimaa. Säätövoima joustaa kulutusvaihteluiden mukaan.

Energia & ilmastonmuutos

Loppuuko uraani?

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ydinvoimakapasiteetti sähköntuotannossa pitäisi vähintään kaksinkertaistaa nykyisestä vuoteen 2050 mennessä. Myös lämmöntuotanto ja teollisuuden prosessilämmöt pitää puhdistaa päästöistä, ja tälläkin saralla ydinvoimalla...